Juttu julakistu Ikiliikkujassa 1/2019
Aikuisurheilijana korkeushyppääjästä ottelijaksi
Miia Uskalinmäki on
yleisurheilija, jonka lajirepertuaari on laajentunut nuoruusiän korkeushypystä
moniotteluihin. Tänä vuonna N40-sarjaan siirtyneen tamperelaisen seuraava
tähtäin on Torúnin MM-halleissa.
Alunperin Uskalinmäen
houkutteli yleisurheilun pariin hänen viisi vuotta vanhempi tätinsä, Anne
Virtanen, joka nykyään aikuisurheilee Jyväskylän Kenttä-Urheilijoiden riveissä.
– Anne yleisurheili ja minä pompin perässä. Olen seurannut häntä lajista
toiseen. Nyt Anne on ruvennut hiihtämään, siihen en ehkä lähde, nainen nauraa.
Uskalinmäki puolestaan
tutustutti tätinsä telinevoimistelun saloihin. Lapsuudenkaverien kanssa myös
painisali ja pesäpallokentät tulivat tutuiksi.
Korkeushyppy valikoitui
kuitenkin omaksi suosikkilajiksi. Mikä lajissa kiinnosti?
– Se pomppu!
Telinevoimistelussa tulee paljon hyppyjä ja hyppy onnistui helposti. Eikä
minulle koskaan tullut rimakammoa, Uskalinmäki muistelee.
Uskalinmäen perhe muutti
Tampereelle vuonna 1990. Telinevoimistelu ja yleisurheilu pysyivät mukana noin
15-vuotiaaksi asti.
– Kävin hallilla ja tein
harjoitukset yksin valmentajan ohjeiden mukaan, hän kertoo.
Uskalinmäki edusti vielä
Tampereelle muutettuaan kotiseutunsa Lappajärven Veikkoja. Hänen hallussaan on
edelleen Etelä-Pohjanmaan piiriennätys T13-sarjan korkeushypyssä tuloksella 162
cm. Kaikkien aikojen paras tulos on 169 cm.
Teini-iässä yleisurheilu
jäi kuitenkin pitkälle tauolle.
– Muistan, että korkeushyppy
loppui alueleirillä Kuortaneella. Ensimmäisellä hypyllä sattui polveen niin
älyttömästi, että sanoin, että nyt se loppui. Siihen korkeushyppy jäi.
Telinevoimistelu puolestaan loppui kun meiltä lähti hyvä valmentaja.
Liikunnallista elämää
Liikunta on kuulunut
Uskalinmäen elämään pitkähkön yleisurheilutauonkin aikana.
– Kaverit aina kysyivät,
että kenen kanssa käyn lenkillä. Isä on ollut lenkki- ja hiihtokaverini aina,
nuoresta pitäen tähän päivään asti.
Iltarastit isän ja
pikkusiskon kanssa kuuluvat edelleen säännöllisesti viikko-ohjelmaan ja tuovat
hyvää peruskuntoa.
– Menen yleensä viiden
kilometrin reitin. Siinä tulee tehtyä hyvä lenkki ihan huomaamatta. Metsässä on
ihanaa ja kun siihen yhdistää liikunnan, niin mikäs sen parempaa. Vähän hukassa
oltuaan kun löytää rastin, niin yes!, nainen summaa suunnistuksen hyvät puolet.
Ensi kesän tavoitteena
hänellä on uran ensimmäinen Jukolan viesti Kangasalla.
Takaisin
yleisurheilukentille
Yleisurheilu palaili
elämään vuonna 2003, kun Uskalinmäki alkoi valmentaa junioreita Tampereen
Pyrinnössä. Anne-täti houkutteli mukaan takaisin kilpakentille ja
aikuisurheilun pariin.
– Kyselin Pyrinnön Elisa
Hakaselta, että saisimmeko seuraan aikuisryhmän. Sellainen perustettiin vuonna
2013. Siitä se lähti.
Nykyään Pyrinnön
aikuisurheilijoilla aktiivinen ryhmä, jolla on kahdet yhteiset
yleisurheiluharjoitukset viikossa.
Ensimmäisiin aikuisten
SM-kilpailuihin Uskalinmäki osallistui Jyväskylässä vuonna 2014. Lajina oli
tuttu suosikkilaji korkeushyppy.
– Muistan kun tulin
kentälle ja tajusin, että voin tehdä täällä mitä vaan.
Tämän jälkeen
lajivalikoima onkin kasvanut.
Harjoittelu tuottaa
tulosta
Keskustelu Kirsti
Siekkisen kanssa otteluiden lounastauolla Äänekoskella innoitti Uskalinmäkeä
kohti tavoitteellista harjoittelua. Vuonna 2017 joulupukki toi mieluisan
joululahjan: personal trainerin. Personal trainer Mikko Korpeinen tekee sali-
ja ruokavalio-ohjelmat.
– Tekeminen on muuttunut
ihan erilaiseksi ja olen hurahtanut tähän touhuun. Harjoitteluun on tullut
monipuolisuutta. Voimaa ja tekniikkaa on tullut lisää, Uskalinmäki kertoo.
Pauliina Savijoki tekee
hänelle juoksuohjelmat ja ja Sara Syrjälä toimii apuvalmentajana.
– On ihanaa ja vapauttavaa
kun joku muu suunnittelee ohjelmat ja vahtii mitä teen.
– Olen ollut yllättynyt
siitä, että uskon omaan tekemiseeni paljon enemmän, kun joku muu tekee
ohjelmat. Se vahvistaa luottoa siitä, että teen oikeita asioita.
Monipuolinen ja
tavoitteellinen harjoittelu onkin tuottanut tulosta. Viime hallikaudella
Uskalinmäki ylitti riman korkeudesta 165 cm. Se ei kuitenkaan naiselle riitä,
vaan tavoitteena on oma pituus eli 170 cm. Nykykunnolla se on mahdollista
ylittää, kunhan hypyn saa onnistumaan oikeassa kulmassa.
Viime kesänä Uskalinmäki
olisi jopa päässyt rankingin kautta Kalevan Kisoihin, mutta jätti ne väliin,
sillä tuloskunto ehti hieman hiipua talvesta.
Korkeushyppääjästä
ottelijaksi
– Tykkään otella, siinä on
haastetta. Pituushypyssä ja kuulassa on tullut paljon parannusta harjoittelun
myötä. Keihään tulos heittelee viidellä metrillä, mutta olen heittänyt
kilpailussa yli 30 metriä.
Haastetta ottelijalle
tuottaa erityisesti ajankäyttö lajiharjoittelussa. Korkeushypyn harjoittelu
meinaa jäädä muiden lajien jalkoihin. Treeniryhmässä pyritään käymään kaikki
lajit läpi ja yhtä lajia harjoitellaan kahdessa peräkkäisessä harjoituksessa.
Siten yksittäiset lajit saattavat olla pitkään tauolla, mutta niitä voi käydä
harjoittelemassa yhteistreenien ulkopuolella.
– Saliharjoituksia minulla
on kolme viikossa. Siitä on ollut apua siinä, että olen saanut voimatasoja
ylöspäin.
Juoksutreenejä ja lepoakin
pitäisi vielä sovittaa viikko-ohjelmaan. Välillä Uskalinmäki tekeekin kaksi
harjoitusta päivässä.
– Itseään pitää kuunnella.
Siinä on ehkä tällä hetkellä eniten opeteltavaa. Tekisin enemmän kuin olisi
oikeasti kannattavaa, urheilija toteaa.
Urheilu olisi liian
totista puurtamista, jos ainoastaan tuloksilla olisi merkitystä.
– Olen hyvin
kilpailuhenkinen, mutta se ei ole ainoa asia, joka tuo minut kentille. Ihan
parasta on tulla katsomaan tuttuja, ja miten he ovat treenanneet ja
kehittyneet. Isoin juttu on, että tapaa hirveästi ihmisiä. Tulokset ovat
tottakai mielessä, mutta ne ovat pienempi osa. Ovathan ne tärkeä motivaattori:
ainahan sitä toki haluaa mennä ennätyksiä tekemään.
Tavoitteellisesti
tuleviin kisoihin
Aikuisurheilu-uran paras
saavutus on korkeushypyn mestaruus Madridin EM-halleissa 2018. Malagan
MM-kisoissa Uskalinmäki sijoittui sekä korkeushypyssä että ottelussa
neljänneksi.
Torúnin EM-halleissa
Uskalinmäki osallistuu korkeushyppyyn, kuulantyöntöön, pituuteen ja
keihäänheittoon, mutta 5-ottelu jää aikataulusyistä väliin.
– Tavoitteena on mitali
korkeudesta. Uskon, että se on mahdollinen hyvällä hypyllä, nainen toteaa.
Harjoittelu tähtääkin nyt
nopeuden kehittämiseen EM-kisoja silmällä pitäen.
– Teen 30-100 metrin
vetoja sekä loikkatreenejä ja pomppuja. Peruskestävyyslenkit jäävät pois ennen
kisoja.
Päätavoitteena on Kanadan
2020 MM-kisojen 7-ottelu ja korkeushyppy.
– Tavoitteiden asettaminen
antaa hirveästi lisäpontta. Niiden avulla jaksaa tehdä.
Liikunnallista elämää
Uskalinmäen perheeseen
kuuluvat puoliso, Arto, ja pojat Aleksi, 10, ja Samu, 7. Koko perhe tykkää
liikkua. Arton harrastukseksi on viimeisen vuoden aikana muodostunut perheen
rintamamiestalon remontointi. Uskalinmäki työskentelee Suomen ammatillisen
koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitossa liikuntakoordinaattorina ja järjestää
oppilaitosten kanssa tapahtumia.
– Tämä on
liikuntapainotteista elämää, hän sanoo iloisesti.
Yleisurheilu on
Uskalinmäelle tällä hetkellä merkityksellinen ja iso osa elämää. Harjoitukset
hän pyrkii ajoittamaan lasten harrastusten kanssa samaan aikaan, jotta heille
jää arjessa yhteistä aikaa.
– Urheilu on vastakohta
lapsiperheellisen hullunmyllyyn. Pääsen keskittymään omaan tekemiseen. On kiva,
että minulla on siihen mahdollisuus, kaikilla perheellisillä ei välttämättä
ole.
– Mieheni on ollut hyvin armollinen. Olemme olleet yhdessä 16 vuotta ja ensimmäistä kertaa silitin hänen paitansa, että sain iltavapaata ja pääsin likkojen kanssa treeneihin. Hän oli yllättänyt ja sanoi, että olisin voinut muutenkin mennä, Uskalinmäki nauraa.
Teksti: Sanna Hillberg
Kuva: Miian kotiarkisto