Urheilijan kannustaminen ja motivointi

Julkaistu Ikiliikkujassa 3/2020

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Koronapandemia ja siitä johtuvat kokoontumisrajoitukset ovat hiljentäneet kilpailutoiminnan keväällä ja ainakin alkukesästä. Toivomme urheilukilpailujen pyörähtävän käyntiin mahdollisimman pian, sillä urheilija ilman kilpailutoimintaa on kuin kala matalassa lammikossa. Elossa se pysyy mutta vaarana on elinolojen niukkuudesta ja rajoituksista johtuva näivettyminen.

Urheilija tarvitsee kannustusta

Suomen aikuisurheilijat eivät eliittiurheilijoiden tapaan mahdollisesti tähtää jo kertaalleen siirrettyihin Tokion olympialaisiin, mutta monella meistä on tavoitteena pitää yllä erittäin hyvää tuloskuntoa, jolla taataan menestys niin kotimaan kisoissa kuin kansainvälisissä arvokisoissa. Eliittiurheilija joutuu taistelemaan epätietoisuuden mörköä vastaan ja luovilla ratkaisuilla hän yrittää hoitaa harjoittelunsa mahdollisimman hyvin vaikka monin paikoin on suljettu kuntosaleja, urheilukenttiä ja muita tuttuja harjoittelutiloja.

Nyt jos koskaan eliittiurheilija tarvitsee kannustusta, jotta hän jaksaa lajiaan harrastaa ja sitten tarjoaa meille katsojille ja lajia intohimoisesti seuraaville elämyksiä vaikka olympialaisissa.

Kannustus on paikallaan myös aikuisurheilijoille. Moni on ehkä siirtynyt uuteen ikäluokkaan ja haluaa näyttää parastaan juuri tänä vuonna. Mielessä siintää ehkä jopa Suomen ennätyksen rikkominen omassa ikäluokassa. Motivaatiota syö se seikka, että kisoja ei ole voitu järjestää. Miten tähdätä tuloskunto sopivaan kisaan, kun arvokisakalenteri on vasta muotoutumassa?

Juuri nyt aikuisurheilija kaipaa kannustavaa puhelinsoittoa. Hän haluaa lukea myönteisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa hyvin menneistä virtuaalikisoista, joita Aikuisurheiluliitto oivallisesti on järjestänyt monissa eri lajeissa. Hän haluaa kuulla olevansa oikealla tiellä kun on valinnut aikuisurheilun eikä esimerkiksi olutterassien houkutukset.

Tutkimusten mukaan puolet uuden liikuntaharrastuksen aloittaneista lopettaa harrastuksensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Aika masentava tieto! Meidän joukoissamme kärsivällisyys riittää toki paremmin ja takana on monien vuosien harrastuspohja, mutta olen kuullut, että vaikeat harjoitteluolosuhteet ja kilpailuhaasteen puuttuminen pistävät mielen kovin matalaksi. Tästä syystä on tärkeää tarkastella miten motivaatiota harjoitella ja kilpailla voi pitää yllä vaikeissakin olosuhteissa.

Terve suomalainen aikuisurheilija joutuu liikunnan lisäksi panostamaan terveyden muihin osa-alueisiin (ravinto, lepo, rentoutuminen, elämänhallinta, sosiaalisuus jne.) haasteiden keskellä. Katsotaan yhdessä mistä rakentuu hyvä motivaatio harrastaa urheilua ja miten sen motivaation voi säilyttää.

Paras motivaatio lähtee omasta oivalluksesta

Olemme tottuneet saamaan hyviä ohjeita asiantuntijoilta miten elää terveellisesti. Olemme lähes kyllästymiseen asti kuulleet miten vaarallista on elää epäterveellisesti, mutta silti moni repsahtaa noudatettuaan mahdollisesti pitkäänkin terveellisiä elämäntapoja. Olennaista on rehellisesti kysyä miksi moni repsahtaa ja mitä voimme tehdä, jotta eläisimme ilman repsahtamista?

Tätä repsahtamisen ongelmaa on erittäin paljon tutkittu ja selkeästi on tunnistettu ongelman laajuus. Täyttä ymmärrystä ei ole miksi ihminen repsahtaa ja unohtaa terveelliset elämäntavat. Syyllistäminen ja pelon kautta esitetty terveyskäyttäytymisen malli on osoittautunut huonoksi työkaluksi. Uusinta ajattelua edustaa repsahduksen torjuminen realistisella ja positiivisella asenteella, jossa hyvät käytännöt koetaan omakohtaisin oivalluksin. Parhaimpia tuloksia terveyskäyttäytymisen suhteen saavutetaan kun ihminen itse tajuaa terveellisen elämän tärkeyden, eikä sitä anneta hänelle tuputtamalla ja pelottelemalla sairauksilla tai muilla kauheuksilla.

Tätä omakohtaisen terveyskäyttäytymisen tärkeyttä korostetaan itseohjautuvuusteoriassa, jonka keulakuvina ovat Rochesterin yliopiston tutkijat Edward Leci ja Richard Ryan. Lyhykäisyydessään teoria esittää, että ihmisellä on luonnostaan, synnynnäisiä ja rakentavia taipumuksia kehittää tarkempaa ja yhtenäisempää terveyskäsitystä itsestään. Ihminen osaa käyttää kykyjään oikein, kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden terveellisesti elävien kanssa ja motivaatio toteuttaa terveellinen elämä koetaan omana tai itsestään lähtöisenä.

Taitava valmentaja osaa hyödyntää itseohjautuvuusteoriaa omilla valmennettavillaan. Harjoitus ei ole puuduttavaa tylsyyttä alusta loppuun asti, vaan vaihtoehtoja tarjotaan koko ajan. Hän selittää johdonmukaisesti harjoitteet ja osaa oikealla tavalla ohjata valmennettaviaan. Sopivalla tavalla kannustaen hän lisää terveyskäyttäytymisen merkitystä kauttaaltaan kaikilla elämän osa-alueilla. Hän osaa kuunnella palautetta, on valmennettavan käytettävissä ja huomaavainen häntä kohtaan.

Motivaation ylläpito

On sitten kyse liikunnan, ravitsemuksen, levon, sosiaalisen elämän tmv. elämänalueen toteuttamisesta, niin lähes aina vaikuttaa motivaation ylläpitoon se miten merkityksellisenä terveyskäyttäytyminen koetaan juuri omalla kohdalla.

Ravitsemusongelmien kanssa kamppaileva ylläpitää motivaatiotaan iloitsemalla siitä, että tekee hyviä ja terveellisiä ruokavalintoja. Hän ei tee hyviä valintoja sen takia, että se on pakko, vaan sen takia, että se pitää hänet terveenä. Terveellisen ruokavalion ja siitä muodostuvia elintapoja voi aina muuttaa paremmaksi. Ydinsanoja ovat säännöllisyys, monipuolisuus, luonnollisuus, rentous, houkutusten torjuminen.

Uniongelmista toipuva osaa iloita nukkumisesta, joka saa olon tuntumaan hyvältä. Laadukkaan yöunen löydyttyä hän osaa tsempata itseään sellaiseen nukkumiskäyttäytymiseen, joka pysyy osana hänen terveyskäyttäytymistään loppuelämän ajaksi. Hän välttää joutumasta sellaisiin tilanteisiin, jossa yöunen laatu voi häiriintyä. Kurinalaisuus, säännöllisyys, häiriöiden minimointi ja sopiva väsymystaso iltaa kohti ovat työkaluja parempaan yöuneen.

Stressistä ja uupumuksesta toipuminen on joskus vuosia kestävä urakka. Stressi tulee olemaan jatkossakin jokaisen ihmisen seuralainen. Motivaatiota nostaa se seikka, että osaa stressiin suhtautua oikealla tavalla ja iloitsee siitä, että tunnistaa haitallisen stressin oireet ajoissa. Motivaatiota lisää kontrolli siitä, että voi vähitellen muuttaa stressikäyttäytymistään terveellisempään suuntaan.

Liikunnan motivaatiota voi lisätä erilaisten teknisten apuvälineiden käyttö liikuntasuorituksen yhteydessä. Mitattavissa oleva kunnon edistyminen on hyvä kannustin jatkaa johdonmukaista liikuntaa. On olemassa erilaisia kännykkään saatavia terveys- ja kuntosovelluksia. Sosiaalinen media on täynnä vinkkejä millä tavalla voi liikuntaa mitata. Hyödynnä niitä mikäli kaipaat niistä motivaatiota harjoitteluun. Tärkeintä liikuntamotivaation säilyttämisessä on kuitenkin omakohtaisesti koettu hyvä olo. Liikunta on lääke ja pitää oivallisesti yllä sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa.

Lopuksi haluan vielä korostaa aikuisurheilijan ehkä tärkeintä motivaatiotekijää: leikinomaisuutta. Älä milloinkaan unohda huumoria, leikkiä, hauskoista tilanteista innostumista. Leikkiä ei aikuisen ihmisen pidä koskaan unohtaa!

Leikki on määritelmällisesti vapaaehtoista ja siten itsessään motivoivaa, sanoo filosofi Frank Martela. Ihmisen kuuluu leikkiä, koska leikkiminen on hauskaa, kiinnostavaa ja innostavaa. Leikki tuntuu hyvältä, ei siihen mitään sen kummempaa perustetta tarvita.

Monille meistä aikuisurheilu on leikkiä ja sellaisena pysyköön. Aikuisten leikkiä, jonka päämääränä on liikunnasta innostuminen ja siitä pysyviä terveyttä ruokkivia terveyskäyttäytymisen elementtejä helposti ammentava loistava harrastus.

Mitä enemmän teemme urheilustamme leikinkaltaista, sitä parempia tuloksia me teemme. Motivoitukaamme siis leikin kautta terveyteen!