Juttu julkaistu Ikiliikkujassa 3/2019
Lauri Helle
Perniön Urheilijat, M90
Heittolajit
- Milloin olette aloittaneet urheilun ja miten olette päätyneet harrastamaan aikuisurheilua?
Ennen sotaa ei ollut varsinaista urheiluseuratoimintaa asuinpaikkakunnallani. Liikuntaa harrastettiin kuitenkin paljon. Me lapset olimme aina ulkona. Kun sota alkoi, joutuivat myös lapset töihin. Aikanaan jouduin itsekin mukaan sotaan alle kaksikymppisenä. Sodan jälkeen aloitin kilpaurheilun. Meillä kävi valmentaja 1-2 kertaa vuodessa Turusta. Hänen harjoitteluohjelmansa oli kuitenkin aivan liian kova sodan jälkeiseen ravinnonsaantiin nähden. Tuolloin olin hyvää piiritasoa aitajuoksussa ja keihäänheitossa. Osallistuin myös otteluihin. Aikuisiällä en harjoitellut säännöllisesti, vaan liikkuminen oli pääasiassa hyötyliikuntaa; metsässä liikkumista, kuten marjastusta, sienestystä ja pihan kunnossapitotöitä. Aikuisurheilun aloitin yli 85-vuotiaana. Olin veteraanien kuntoutuksessa Päiväkummussa, kun Tauno Tukkinen innosti koittamaan kuulantyöntöä. Kuntoutus vaikutti paljon ja olo oli vetreä, vaikka kuulaa työnnettiin kumisaappaat jalassa loppusyksyn räntäsateessa. Leikkimielisen kuulakisailun tulos yllätti, sillä tuloksella olisi saanut pronssia silloisissa MM-kilpailuissa. Tulos innosti harjoittelemaan kotipihalla, joka toimi pääasiallisena harjoituskenttänäni, sillä toimin vaimoni omaishoitajana. Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin 90-vuotiaana Suomessa Tampereella ja ulkomailla Ranskan Lyonissa.
- Mikä motivoi liikkumaan? Miksi?
Olen aina ollut liikunnallinen. Uskon aikuisurheilunkin tavallaan motivoivan liikkumaan. Aikuisurheilu on kuitenkin vain kiva harrastus. Voitto on hyvä palkinto, mutta ei itse tarkoitus.
- Mitkä ovat mieleisimmät lajinne? Miksi?
Kuula oli ennen mielilajini, mutta tällä hetkellä se on painonheitto.
- Miten harjoittelette?
Harjoitteluni koostuu lähinnä hyötyliikunnasta ja ulkoilusta. Kokeilin kuntosaliharjoittelua täällä Perniössä, mutta en kokenut sitä omaksi jutukseni. Asun kaksikerroksisessa talossa, jonka portaissa harjoittelen ahkerasti. Laskelmieni mukaan vuositasolla kertyy kotiportaista liki miljoona askelta. Minulla on kotona myös kuntopyörä, jolla poljen. Harjoittelu on tavoitteellista mutta jollei sillä saavuteta voittoja, niin ei se ole niin vakavaa. Harjoittelusta käy myös lavatanssit. Kerran minulla oli askelmittari mukana tansseissa ja askeleita kertyi yli 17 000!
- Miten palaudutte?
Varsinaista palautumista ei tarvitse, koska harjoittelu ei ole niin rankkaa.
- Mikä saa lähtemään kansainvälisiin kilpailuihin?
Matkailu on yksi syy, jonka vuoksi käyn kilpailemassa ulkomailla. Tyttäreni matkustaa paljon ja tulee mukaan myös kilpailumatkoille. Aika paljon on tullut kierrettyä ulkomailla. Laskeskelin, että yhteensä ulkomaiden kisamatkoilla on tullut vietettyä noin kolme kuukautta, lähinnä Ranskassa ja Espanjassa.
- Mitkä kilpailut ovat erityisesti jääneet mieleen? Miksi?
Ensimmäiset SM-kilpailut Tampereella ja ensimmäiset MM-kilpailut, Lyonissa, Ranskassa 90-vuotiaana ovat olleet ainutlaatuisia ja jännittäviä tilanteita.
- Mitkä kilpailut ovat erityisesti jääneet mieleen? Miksi?
Ensimmäiset SM-kilpailut Tampereella ja ensimmäiset MM-kilpailut, Lyonissa, Ranskassa 90-vuotiaana ovat olleet ainutlaatuisia ja jännittäviä tilanteita.
- Mitkä kilpailut ovat erityisesti jääneet mieleen? Miksi?
Ensimmäiset SM-kilpailut Tampereella ja ensimmäiset MM-kilpailut, Lyonissa, Ranskassa 90-vuotiaana ovat olleet ainutlaatuisia ja jännittäviä tilanteita.
Jutun toimittanut Sanna Tarkkanen
Kuvateksti: Malagan 2018 -kilpailuiden mitalirohmu Lauri Helle toi Suomeen kuusi mitalia, joista neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Tässä Helle M90-sarjan painonheiton palkintojenjakotilaisuudessa australialaisen Christian Tittelin ja ranskalaisen Georges Frustier välissä. Kuva: Ulla Helle
