Julkaistu Ikiliikujassa 6/2020
Tauno Tukkinen (s. 1938) on karjalohjalainen eläkkeellä oleva lukion matematiikan ja fysiikan lehtori sekä tietokirjailija. Hän on tehnyt merkittävän työn sisällissodassa 1918 kuolleiden ja kadonneiden selvityksessä. Kansallisarkisto päivittää parhaillaan hänen tietojaan.
TODISTUKSEN AINOA KYMPPI
Tauno kävin Salossa koulua, jossa urheilutunneilla oli mm. pituushyppyä, kuulantyöntöä ja kiekonheittoa. Keihästä ei heitetty.Tuolloin kouluaikaan Tauno hyppäsi pituutta parhaimmillaan 5,50, työnsi kuulaa (5,4 kg) 13,15 ja heitti kiekkoa (1,5 kg) 37 m.
”Tulokseni eivät siis olleet kovin hyviä. Sain kuitenkin lukion päästötodistukseen urheiluista arvosanan 10. Se antoi myös henkistä voimaa, sillä se oli todistuksen ainoa kymppi”, muistelee Tauno.
ITSEVARMA VOLVO-MIES
60-luvun puolivälissä Tauno toimi Kellokoskella vuoden ajan opettajana. Eräänä päivänä hän huomasi, että koulun lähellä olevalla kentällä on Kellokosken Alun mestaruuskilpailut. Tauno meni paikalle ja sain luvan osallistua niihin.
”Erityisesti mieleeni jäi kiekonheitto. Juuri kun kilpailu oli alkamassa, aivan ringin viereen kaartoi Volvo henkilöauto. Siitä astui ulos nuori mies arkipuvussa ja nahkakengät jalassa. Otti pikkutakin päältään ja heitti kylmiltään kahden kilon kiekkoa 33,50 m. Katseli sitten jonkin aikaa muiden huonoja heittoja. Nousi autoonsa ja lähti pois. Silloin päätin voittaa hänet. Keskityin kahteen viimeiseen heittooni. Toinen niistä lensikin 34,50 m”, muistelee Tauno nauraen.
”Tapasin sattumalta 50 vuotta myöhemmin henkilön, joka oli ollut samoissa kilpailuissa. Hän muisti tapauksen ja kertoi, että mainittu mies oli juuri tuolloin valittu paikalliseen pankkiin pankinjohtajaksi.”
KOTIKENTÄLTÄ ALKOI AIKUISURHEILU-URA
Vuonna 2000 eli 20 vuotta sitten Taunon poika tuli isänsä luo ja ja sanoi, että Karjalohjan kentällä on joku mies heittämässä kiekkoa. ”Otin mukaan vanhan puukiekkoni (1,5 kg) ja lähdin kentälle. Siellä oli minulle ennestään tuntematon noin 50-vuotias vahvan näköinen mies. Hän heitti kuularingistä vauhdilla 1,5 kilon kiekkoa 42 m. Kysyin mieheltä luvan saada heittää omaa kiekkoani ja heitin paikaltani 30 m. Mies kertoi olevansa Seppo Hjelm Lohjalta. Hän kehui tulostani ja kannusti tulemaan mukaan aikuisurhelijoiden kisoihin. Samana vuonna lähdinkin Eläintarhan kentälle. Heitin kilon kiekkoa hieman yli 40 m ja olin viides”.
Kun Tauno palasi sitten kotiin, sanoi hän vaimolleen (terveydenhoitaja):
”Olen paljon parempi kuin nuorena”.
Vaimo vastasi: ”Kaikki sinun ikäisesi eivät ole enää elossakaan”.
KAIKKI VOIMAT LOPPUIVAT
Henkisesti raskain kilpailu Taunolle tapahtui kaksi vuotta sitten (2018) Eläintarhan kentällä SM-kilpailuissa. ”Tulin sinne Terho-kodista, jossa olin käynyt katsomassa vaimoani. Kun kilpailu oli päättynyt, poikani soitti ja kertoi suru-uutisen, äiti on kuollut kilpailun aikana. Se oli lamaannuttava tieto. En jaksanut mennä palkintokorokkeelle”, muistelee Tauno elämänsä surullista aikaa ääni hiljaisena.
”Suruajasta pystyin selviytymään paljolti siksi, että kuntoni oli hyvä ja sain kilpailujen myötä muuta ajateltavaa. Mainitussa kilpailussa heitin keihästä melkein 35 m. Jälkeenpäin selvisi, että se oli vuonna 2018 maailman toiseksi paras tulos 80-vuotisten sarjassa”.
Kuukautta myöhemmin Tauno lähti poikansa kanssa Espanjaan MM-kilpailuihin. Siellä hän saavutti hopeaa keihäänheitossa.
