Julkaistu Ikiliikkujassa 5/2020
Moottoreina kilpailuvietti ja omien rajojen tavoittelu:
J-P HASSISEN KONE EI HYYDY!
”Viimeisen Marlboron tumppasin päivämäärällä 31.7.2010. Se oli lajissaan hyvä päätös monessa mielessä. Samalla päätin aloittaa lenkkeilyn ja sitä kautta kunnon kohottamisen. Tuosta päivästä lähdin etenemään kohden terveellisempää elämää ja aikuisurheilu-uraa.”
Näin elämänsä liikunnallista käännettä muistelee kolme rakennusalan tutkintoa omaava palo- ja turvallisuustekniikan yrittäjä Jukka-Pekka Hassinen Vantaalta.
Hassinen on tänä päivänä paitsi aktiivinen yrittäjä, myös poikkeuksellisen monipuolinen aikuisurheilija.
Liikuntaa hän pitää tärkeänä osana elämää: ”Liikunnan merkitys on minulle huomattava niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin kannalta”, perheellinen, kahden aikuisen lapsen isä kiteyttää.
Nykyisin Jukka-Pekka edustaa Runner’s Clubia ja harjoittelee lisäksi HKV:n aikuisurheilijoissa seuran ulkopuolisena.
LUONTEVASTI LIIKETTÄ JO LAPSENA
Kuten monet suomalaiset lapset ja nuoret, myös Jukka-Pekka Hassinenkin kokeili nuorempana monentyyppisiä liikuntalajeja. ”Lapsena järkkäilimme lasten omia urheilukilpailuita, pelasimme pallopelejä ja jääkiekkoa. Ja tietysti hiihdettiin. Liikunta oli luonteva osa lapsen elämää.”
”Joskus peruskoulun jälkeen olin pari vuotta Keravan Urheilijoiden keskimatkojen juoksulajien valmennusryhmässä. Sittemmin ajokortin saamisen ja tupakoinnin aloittamisen myötä liikunta jäi pienempään rooliin 32 vuodeksi”, hän muistelee.
Työelämä ja muut aikuisiän kiireet veivät Hassisen pitkäksi aikaa pois liikunnan parista. Positiivinen asenne liikuntaa kohtaan miehellä kuitenkin kyti jossain sisimmässä.
AIKUISURHEILUN PARIIN
Tupakan tumppaamisen jälkeen mies siirtyi vähintäänkin pari piirua liikunnan suuntaan. Mutta mitä muuta aikuinen mies voisi kuntoilun lisäksi tehdä?
”Kun aloitin liikunnan uudelleen, niin aika pian mieleen tuli kysymys: järjestetäänkö ikämiehille kilpailuja?
Tieto aikuisurheilun olemassaolosta miehellä oli tiedossa. ”Kuvittelin silloin, että ei kai niillä kovin ankara tulostaso ole. Olin väärässä: tasohan oli niin kova, että oli pakko ruveta harjoittelemaan tavoitteellisesti, jotta ei tulisi täysin vedetyksi kölin alta!”
” Aika pian urheilullisen herätyksen jälkeen menin KU-58:n juoksukouluun ja liityin jäseneksi. Lähes saman tien osallistuin seuran juoksutapahtumiin eli käytännössä Itä-Vantaan maastojuoksuihin ja Aktia Cupiin”.
”Ensimmäinen varsinainen aikuiskisani oli 28.5.2011 järjestetty Kevätkisa Hyvinkäällä. Siellä osallistuin 100, 400 ja 1000 metrin juoksuihin. Ensimmäiset arvokisani olivat 2011 PM-kisat Lappeenrannassa ja sitten samana vuonna SM-kisat Mikkelissä, johon onkin mukava palata 10 vuoden jälkeen SM-kisojen merkeissä.”
Myös aikuisurheilussa Jukka-Pekka on viihtynyt hyvin juoksuradalla etenkin keskimatkoilla vierastamatta käytännössä mitään muutakaan matkaa. Koska myös hypyt ja heitot sujuvat, ovat moniottelut tulleet mukaan lähestulkoon itsestään. Myös vaikeimmatkin erikois-lajit – kuten seiväshyppy – ovat perehtymisen myötä alkaneet sujumaan jopa yllättävän hyvin.
MITALISADE JATKUU
Vuodet ovat tuoneet miehelle mukanaan myös mukavaa menestystä.
Mitä saavutuksia itse arvostat eniten?
”Yksittäisistä saavutuksista parhaimpana pidän 2015 European Masters Gamesien 3000 metrin estejuoksukisan pronssia ajalla 12.00,18, joka on Suomen M55-sarjan kaikkien aikojen tilastoissa 11. nopein aika. Ainoa asia, joka tuosta juoksusta jäi harmittamaan oli se, että en onnistunut toteuttamaan himoitsemaani 12 minuutin alitusta. Seuraavina tulevat sitten 2015 MM Lyonissa 3000 metrin esteiden 9. sija ajalla 12.07,90 ja 2014 EM Izmir, jossa 3000 metrin esteiden 6. sija ajalla 12.24,21. Myös Turussa saavutettu Suomen mestaruus M 55 -sarjan viimeisenä vuonna 3000 metrin esteissä oli sykähdyttävä.”
Vuosi 2015 oli Jukka-Pekalle loistava, koska mies saavutti yhteensä 6 SM-mitalia sekä lukuisia omia ennätyksiä. Myös seuraavat vuodet ovat tuoneet kukin tullessaan 3-4 mitalia vuotta kohden.
”Uskon, että parhaat saavutukset ovat vielä edessäpäin”, hän ennakoi.
Mitkä lajit ovat mielestäsi kiehtovimpia yleisurheilulajeja?
”Menestystä tuottaneet estejuoksu ja seiväshyppy. Viime aikoina myös moukariheitto on alkanut kiehtomaan. Lajeissa kiehtoo erityisesti niiden tekninen haastavuus ja mahdollisuus kehittymiseen.”
”Mieluisimpia lajeja ovat kestävyyslajit, koska olen solurakenteeltani ”hidas”. Siksi ultraottelut sopivat minulle paremmin, koska niissä kestävyysjuoksujen osuus kasvaa ja myös kokonaisuutena ultraottelu on kestävyyslaji”.
MYÖS MONIOTTELUT MAISTUVAT
”Ensimmäisen kerran kokeilin jotain otteluntapaista 24.7.2012, kun Eltsussa oli HKV:n järjestämä kansallinen 5-ottelu. Toinen kerta oli samainen 5-ottelu vuotta myöhemmin. Ensimmäinen SAUL:n SM 10-otteluni oli kesällä 2016 ja SM halli-5-ottelu keväällä 2017. Ensimmäisen ultraotteluni pusersin halli-14 -ottelussa 8.4.2017 ja myöhemmin vein läpi myös 20-ottelun.”
”En ole mielestäni missään lajissa erityisen lahjakas, fyysiset ominaisuuteni sopivat ehkä parhaiten keskipitkille juoksumatkoille.
Sanonta ”lahjattomat treenaa” sopii kohdalleni oikein hyvin. Menestys on tullut harjoittelun, ei niinkään lahjakkuuden ansiosta.”
Mikä on viikkorytmisi ?
”Viime harjoituskaudella päädyimme valmentajani kanssa viikkorytmiin, jossa oli kaksi ns. yleisurheilupäivää, jolloin harjoittelin itse valitsemiani yleisurheilulajeja ja yleensä myös voimaa. Muina päivinä juoksuharjoittelua, yleensä kaksi kovempaa treeniä viikossa ja loput palauttavaa kevyttä juoksua.”
”Harjoituskaudella juoksen noin 70-80 kilometriä viikossa, kilpailukaudella noin 40 kilometriä viikossa.
Kuukaudessa juoksen keskimäärin 250-300 kilometriä ja vuodessa noin 3000 kilometriä. Harjoitteluun käytän keski-määrin 12 tuntia viikossa.”
TAMPERE MIELESSÄ
Mitkä ovat urheilulliset tavoitteesi?
”Ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää fyysistä kuntoa siten, että pystyy ylipäätään urheilua harrastamaan. Tavoitteellisella harjoittelulla pyrin myös hakemaan oman suorituskykyni rajoja ja toisaalta hidastamaan ikääntymisen vaikutuksia. Yhdeksi tavoitteekseni olen asettanut henkilökohtaisen MM- tai EM-mitalin saavuttamisen jossain lajissa ja mielellään jo Tampereella 2021.”
Teksti: Jukka Malila
Kuvat: Jukka Malila ja Aarto Nevala
