Ceetä ja lepoa aikuisurheilijalle

Christer Sundqvist

Tätä kirjoitettaessa elämme koronaviruksen rajoittamaa aikakautta. Koko maailma on pysähtynyt tämän epämiellyttävän taudinaiheuttajan takia. Lukuisten yhteydenottojen takia olen joutunut perehtymään tähän seikkaan aivan erityisesti: ”Olisiko C-vitamiinilisästä hyötyä koronaviruksen aikana sekä estämään taudin puhkeamista että lyhentämään sen kestoa?” Tätä kysytään minulta usein. Vastaan näihin kysymyksiin kyllä ja suosittelen lisäksi taudin iskiessä ehdottomasti lepoa.

Vahvista immuunipuolustusta!

Vesiliukoisesta C-vitamiinista on sen verran vahva tieteellinen näyttö immuunipuolustuksen vankkana vahvistajana, että C-vitamiinipurkin kylkeen saa tulostaa seuraavan terveysväitteen:

”C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.”

Terveysväitteitä valvotaan hyvin tarkkaan ja tarvitaan erittäin vahva todistus siitä, että terveysväite pitää paikkansa. C-vitamiinin suhteen ollaan erittäin vahvoilla, sillä asiaa on hurjan paljon tutkittu ja voidaan sanoa, että asiasta vallitsee yhteisymmärrys tiedemaailmassa. Näin vahva yhteisymmärrys on harvinaista, sillä tunnetusti monista terveys- ja hyvinvointiasioista kiistellään kiivaasti.

Niin vahva on näyttö C-vitamiinin erinomaisuudesta terveyden ylläpidossa, että moniin ravintolisiin sitä lisätään pieni määrä, jotta hieman hyvän maun terveysviestintää venyttäen voidaan jostakin ravintolisästä laukoa jotain terveyteen viittaavaa. Esimerkiksi suositun ubikinoni-valmisteen etikettiin voidaan sijoittaa kuluttajaa kiinnostava terveysväite kunhan siinä on edes vähän C-vitamiinia. Vaikka ubikinoni on elimistölle välttämätön aine, sillä ei ole viranomaisten hyväksymiä virallisia terveysväitteitä.

Mutta nyt takaisin C-vitamiinin kiehtovaan maailmaan.

Influenssaan Ceetä

Tarkastelen tässä C-vitamiinin hyödyllisyyttä influenssan ehkäisyssä ja hoidossa,vaikka tällä vitamiinilla on lukuisia muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Monissa marketeissa se kohta hyllyssä, jossa pitäisi olla C-vitamiinia, on näinä päivinä usein tyhjä. Se johtuu siitä, että koronavirus on laukaissut monissa ihmisissä hamstrausvimman, joka myös kohdistuu tähän vitamiiniin. Tieto C-vitamiinin erinomaisuudesta infuenssaa vastaan on levinnyt kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa. Viranomaiset ja asialle vihkiytyneet koululääketieteen edustajat hieman toppuuttelevat C-vitamiini-intoa, mutta kansa ostaa silti. Onko oikein?

Mielestäni kansa kyllä tietää ainakin tässä tapauksessa ja lääkärit sekä viranomaiset saisivat olla pidättyväisempiä C-vitamiinia tuomitessaan. Kuten olen jo sanonut, C-vitamiinin yhteyttä influenssaan on hyvin paljon tutkittu ja terveysnäyttö kohdistuu nimenomaan siihen, että se lisää elimistömme vahvistuskykyä (immuniteettia) taudinaiheuttajaa kohtaan. Silloin kun virustautiin ei ole lääkettä, on hyvä turvautua muihin toimiviin ratkaisuihin, kuten esim. tähän C-vitamiinin nauttimiseen.

Kinaa Kiinasta

Mielestäni on outoa, että länsimaiset lääkärit viittaavat kintaalla sille lähiaikojenkin kokemukselle mitä Kiinassa on ollut C-vitamiinin käytöstä sairauksien hoidossa. Kiinalaisilta olemme saaneet kuulla ja lukeakin paljon C-vitamiinin käytöstä tehohoidossa oleville juuri koronapandemian takia. Käytetyt C-vitamiinimäärät ovat kiinalaisissa sairaaloissa olleet valtavia. On todettu, että virustaudin aiheuttamissa tulehduksissa C-vitamiinitasot elimistössä laskevat ja C-vitamiinilisää annostelemalla saatiin hyviä tuloksia. Potilaat pysyivät hengissä ja parantuivat (tietenkin oli käytössä myös muita hoitoja ja lääkkeitä).

Alustavat tutkimukset Kiinassa vahvistavat C-vitamiinin tehon vakavasti sairastuneilla koronaviruspotilailla. Näiden hyvien kokemusten myötä 3.3.2020, Kiina ilmoitti ottavansa C-vitamiinin koronaviruksen viralliseen hoitoprotokollaan. Tarvittavat C-vitamiinimäärät ovat niin suuria, että C-vitamiinia on tehostetussa hoidossa oleville potilaille annettu suonensisäisesti (tiputuksessa).

Helsingin yliopiston dosentti Harri Hemilän lukuisat C-vitamiinitutkimukset osoittavat C-vitamiinin hyödyt infektiotaudeissa. Hemilän tutkimusyhteenvedossa suonensisäinen C-vitamiini lyhensi tehohoidon kestoa keskimäärin 8 prosenttia. Kun potilas on lujilla sairauden takia, on muutamankin päivän vähennys sairastelussa merkittävä seikka. Hemilän mukaan C-vitamiinin kyky estää influenssan puhkeaminen pitää vielä varmistaa lisätutkimuksin, mutta todistetusti influenssan kestoa voidaan lyhentää ja oireita lieventää C-vitamiinilla.

Koronaviruksen pahasti ahdistelemassa New Yorkissa on nopealla aikataululla otettu C-vitamiini käyttöön sairaaloissa. Suonensisäisestä C-vitamiinihoidosta sen sijaan kiistellään Suomessa. Mielestäni tähän pitäisi saada nopeasti muutos.

Eikö sitten riitä jos ottaa C-vitamiinia tabletin muodossa? Pitääkö olla suonensisäinen valmiste? Mielestäni tablettina/jauheena voi toki nauttia suuriakin määriä C-vitamiinia. Ongelmana tässä on se, että hyvin moni ihminen saa oikein kunnon ripulin isoista määristä C-vitamiinia suun kautta nautittuna.

Aika yleisenä annosteluna sairastuneelle voitaneen pitää 2-6 grammaa C-vitamiinia vuorokaudessa mieluusti tasaisesti jaettuna päivän mittaan. Yli 10 gramman annokset voivat herkästi aiheuttaa ripulin. Ylläpitoannoksena terveille voidaan suositella 500 mg – 1 gramma C-vitamiinia vuorokaudessa. Kerrottakoon, että C-vitamiinin virallisesti suositeltu määrä on alle 100 mg vuorokaudessa. Tilapäisestä C-vitamiinimäärän lisäyksestä ei kuitenkaan ole raportoitu vakavia haittoja, sillä onhan C-vitamiini vesiliukoinen ja poistuu herkästi elimistöstä.

Luonnollisesti C-vitamiinia on tavallisessa ruoassakin. Ennen influenssaa voi mahdollisesti saada riittävästi C-vitamiinia näitä runsaasti nauttimalla: kiivi, mango, mansikka, marja-aronia, mustaherukka, nokkonen, paprika, persikka, pihlajanmarja, pinaatti, ruusunmarja, tyrni.

Ehdotan, että valitsemme C-vitamiinin viralliseksi terveystuotteeksi Tampereen EM-kisoissa 2021.

Levon kautta terveeksi

Kun korona iskee, on ehdottoman tärkeää levätä. Sairastuneelle lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää, ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Missään nimessä ei saa harrastaa liikuntaa. Koronavirus häiritsee erityisen pahasti keuhkojen toimintaa ja on vaarana, että virus pääsee alempiin hengitysteihin aiheuttaen vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa.

Levolla on sairastuneelle se merkitys, että elimistö saa voimavaroja taisteluun taudinaiheuttajaa vastaan. Aikuisurheilijaa tietenkin harmittaa levätä, sillä tutkimusten mukaan influenssan ja kuumeen pakotettua urheilijan lepäämään viikoksi, menetetään kestävyyskuntoa noin 25 prosenttia. Lihasvoimaa (lihasmassaa) menetetään noin 20 prosenttia viikossa jos vuodelepo kestää viikon.

Yllä mainittujen suorituskykyä heikentävien seikkojen takia sallittua ja toivottavaa on kevyt liikuskelu sisätiloissa ja ainakin sängystä ylös nouseminen silloin tällöin. Tärkeää on tuulettaa huoneisto aika ajoin, jotta happirikasta ilmaa olisi tarjolla.

Vaikea tilanne tulee eteen kun pohditaan milloin taas voi aloittaa liikunnan influenssan jälkeen. Aika yleinen muistisääntö on rauhassa odottaa oireiden häviämistä ja liikkua sitten aluksi hyvin varovasti. Kevyttä liikuntaa suositellaan jatkettavaksi yhtä kauan, kuin sairauden oireet kestivät. Kahden viikon sairastamisen jälkeen liikuntaa harrastetaan alkuun siis kahden viikon ajan kevyesti. Liian kuormittava liikunta saattaa pidentää toipumisaikaa ja aiheuttaa jälkitauteja kuten esim. pitkittynyttä yskää tai pahimmoillaan urheilijan sydänlihas voi tulehtua.

Järkevää on seurata oloa vielä kuukausienkin kuluttua influenssan jälkeen ja pitää ylimääräisiä lepopäiviä tarvittaessa. Erityisesti ikääntyessä levon merkitys korostuu. Elimistömme ei toivu rasittavasta sairaudesta yhtä tehokkaasti kuin nuorempana.

Muista terveellisen elämän kaikki kulmakivet: laadukas ravinto, kunnon lepo, sopivasti kuormittava liikunta, päivittäinen rentoutuminen, elämän kokonaisrasituksen huomioiminen ja vilkas sosiaalinen elämä.

Juttu julkaistu Ikiliikkujassa 2/2020