Julkaistu Ikiliikkujassa 4/2020
Aikuisurheilua seurannut on vuodesta toiseen nähnyt tuloslistojen kärjessä IF Drott -urheiluseuraa edustavan Sten Haglundin. Kun pyssy paukahtaa Sten säntää vauhtiin ja kilpakumppanit saavat katsella hänen loittonevaa selkäänsä. Ihanaa Pohjanmaan murretta (Soklot, Uusikaarlepyy) viljelevä vaatimaton, itseään vähäisesti julkisuuteen tyrkyttävä, 77-vuotias Haglund paljastaa tässä haastattelussa menestyksensä salaisuudet.
Tauon jälkeen uudestaan radalle
Sten Haglund on aina liikkunut paljon. Nuoruusvuosina hänet nähtiin kilparadoillakin vaativan 800 m kimpussa. Muistelemme miten hän 20-vuotiaana taittoi kaksi ratakierrosta aikaan 2.01,7. Eväitä oli hyvänkiin menestykseen, mutta sitten tuli aika pitkä tauko kun miestä tarvittiin vihannesviljelmillä. Ne veivät kaiken ajan ja energian.
Mielessä kyti kuitenkin ajatus paluusta kilparadoille, varsinkin kun kaksoisveli Stig oli pitkään näyttänyt aikuisurheilun mallia hänelle. Innostuneella tavalla Sten kertoo miten kilpailuvietti lopullisesti iski päälle Suomen mestaruuskisoissa vuonna 2006. Kuopiossa tuli mieleen, että tässähän voisi pärjätäkin. Veljeksille tyypilliseen tapaan löytyi mukavaa kilpailumieltä siitä kuka on parempi. SM-kisat ja toistaiseksi saavuttamansa 59 kultamitalia olivat tärkeitä merkkipaaluja ja osoittivat sen, että kova harjoittelu toi tulosta. Malagan MM-kisoista vuonna 2018 oli tuliaisina kulta- ja pronssimitalit.
Ennätykset ropisevat laadukkaan harjoittelun myötä
Vihannesviljelmät ja vuodesta 1993 lähtien työskenteleminen perheyrityksessä Fiber-Form Oy ei ollut rapauttanut kuntoa kovinkaan pahasti ja viisaasti Sten päätti ensin rakentaa hyvän juoksukunnon itselleen.
Aikaisessa vaiheessa sitä uutta tulemistaan valmistellessaan keskimatkojen juoksija huomasi, että hänelle sopii perustreenin lisäksi kaikkein parhaiten intervallityyppinen harjoittelu. Pohjanmaalla tämä on hyvin yleinen tapa treenata. Peruskunnon noustua riittävälle tasolle oli aika panostaa tosissaan nopeuteen. Sten kertoo miten hän vähensi hölkkäämistä ja ryhtyi joka toinen päivä juoksemaan lähinnä intervalleja. Oivallisesti hän etsi 100-300 metrin matkoista laatua harjoitteluunsa 6-8 kertaa toistuvina vetoina. Lähes kilpailuvauhtiset vedot houkuttelivat nopeuden esille kintuissa. Kuitenkin Sten pitää tärkeämpänä riittävää määrää intervalleja kuin se, että vauhtia olisi hirmu kovasti. Itse asiassa monen juoksijan perusvirhe on vetää ensimmäiset intervallivedot liian lujalla vauhdilla, jonka jälkeen sitten taistellaan maitohappoja ja treenimotivaatiota vastaan. Viisautta on panostaa viimeisiin vetoihin.
Intervallijuoksujen välissä on tärkeää pitää mahdollisimman lyhyt tauko (pari minuuttia), jotta syke ei laske liiaksi, Sten ohjeistaa. Treenifilosofiansa mukaan liian pitkä tauko laskee sykkeen liian alas ja on työlästä lähteä uudestaan kehittävällä tavalla etenevään juoksupyrähdykseen. Jos taas tauko on liian lyhyt, niin se näkyy juoksun ja treenin tehokkuudeessa kun väsymys iskee ennen sopivaa treenivaikutusta. On tärkeää kuunnella omaa elimistöään niin, että harjoittelu on itseään kehittävällä tasolla.
Huomaan miten Sten innostuu siitä kun hän saa kertoa harjoittelustaan. Hän kertookin mielellään jakavansa tietojaan eteenpäin. Tärkeä oivallus oli myös se, että aikuisurheilijalle saattaa parhaiten sopia harjoitteleminen joka toinen päivä. Tästä tulee kolme tehokasta treeniä viikossa ja välissä annetaan lihasten ja mielen levätä. Liian usein kuvitellaan, että usein toistuva harjoittelu on ainut tie onneen. Viisautta on levätä riittävästi.
Haastattelussa käy ilmi, että harjoittelun monipuolisuus voi saada ihan uuden merkityksen. Monipuolinen treeni tarkoittaa Stenin tapauksessa monesti sitä, että hän ei tee kahta samanlaista juoksutreeniä peräkkäin. Hän saattaa pitää treenit intervallien muodossa, mutta muuttaa intervallimatkojen pituutta 100-600 m välillä ja muuttaa toistojen määrää. Näin hän muun muassa vähentää loukkaantumisriskiä ja rasitusvammoja tulee vähemmän. Hän on kokenut takareiden rasitustilat koko ajan seurattaviksi osa-alueiksi harjoittelussaan. Vain terveenä urheilija voi kehittyä.
Kehitystä omassa lajissaan Sten etsii erityisesti käsien käytöstä juoksun aikana. Kädet kuitenkin herkästi väsyvät liikaa 800 m matkalla, jos niitä voimallisesti heiluttaa ja näin juoksuaan rytmittää. Apuvälineenä käsivarsien vahvistamisessa toimii 3,5 kilon käsipainot, joita Sten heiluttaa juoksunomaisesti. Sata heilahdusta kummallakin kädellä on sopiva annos. Hänellä on näin toiveena säilyttää hyvä käsirytmi koko juoksun ajan.
Sten paljastaa mielenkiintoisen seikan juoksutaktiikastaan. Erityisesti 400 m juoksu vaatii erityistä taktista osaamista. Hänen mielestään 400 m juoksussa on kolme vaihetta. Eka satanen vedetään nopeinta vauhtia, sitten takasuoralla annetaan juoksun mennä rennosti eteenpäin. Koskaan ei pääse kuitenkaan helpolla 400 m juoksussa, ei edes takasuoralla. Kolmas vaihe kierroksen juoksussa on takakaarteen lopussa ja etusuoralla tapahtuva vauhdin kiristäminen ja maitohappoja vastaan taistelu. Parhaan ajan ja sijoituksen saavuttaa silloin kun näissä 400 m juoksun kolmessa vaiheessa onnistuu optimaalisella tavalla.
Näillä harjoitusmenetelmillä Sten on saavuttanut viisi Suomen ennätystä M70- ja M75-ikäluokissa. Toiveikkain hän on 800 m tuloksen suhteen, sillä hänen Suomen ennätyksensä 2.41,50 75-vuotiaiden ikäluokassa on varsin lähellä maailman kärkeä. Välttämällä mahdollisimman tarmokkaasti iän mukana vääjäämättömästi seuraavaa vauhdin hidastumista, hän odottaa varovaisen realistisesti maailman kärkiaikojen lähenevän koko ajan. Maailman kovimpia aikoja hän ei pidä minään itseisarvona, mutta valtavan paljon lisää treenimotivaatiota tämä tuo hänelle. Sen hän kuitenkin on huomannut, että menestys juoksuradoilla ei tule ilmaiseksi. Sen eteen on tehtävä työtä.
”Man kan it spring hårdar än man tränar” (ei voi juosta kovempaa kuin mitä harjoittelee) paljastaa Stenin rennon asenteen tehokkaaseen harjoitteluun.
Elämänarvot kohdillaan
Tasapainosella tavalla elämäänsä suhtautuva aikuisurheilija Sten Haglund huomauttaa, että laadukkaan harjoittelun lisäksi on muistettava syödä terveellistä ruokaa. Erityisesti palautumisen suhteen on tärkeää nukkua hyvät yöunet ja ottaa elämässä rennosti.
”När man tränar bra, sover man också bra” (Kun harjoittelee hyvin, sitä nukkuu myöskin hyvin), Sten paljastaa.
Treenikaverin merkitystä Sten korostaa, sillä joskus saattaa laiskottaa treenipäivänä. Silloin on tärkeää, että vieressä ahkeroi kaveri, joka vuorostaan on ehkä sinä päivänä innostuneempi. Yhdessä treeniä tehden saavutetaan hyvä mieli ja sopiva leikkimielinen kilpailuasetelma syntyy aivan kuin itsestään.
Sten on naimisissa ja hänellä on kaksi aikuista lasta, tyttö ja poika. Lisäksi elämää rikastuttaa lapsenlapsien näkeminen. Hyvin paljon arvoa Sten pistää sille, että hän saa elää maaseudulla, mutta riittävän lähellä oivallista jalkapallohallia, jossa on hyvä treenata talvisaikaan. Pohjanmaalla osataan oikealla tavalla kannustaa ihmisiä löytämään itsestään ja toisista parhaimmat puolet. Ei ole siis mikään salaisuus, että Pohjanmaalla elää terve kansa.
”Hur länge tänker du hålla på med idrotten? Varför skulle jag sluta nu när jag är i mitt livs bästa form!”
Lopuksi Sten kertoi usein saavansa vastata kysymykseen, miten kauan hän aikoo vielä jatkaa urheilemista. Tähän hän vastaa olevansa nyt elämänsä kunnossa. Miksi hän silloin lopettaisi?
Kirjoittaja: Christer Sundqvist
MM-Malaga 2018.
