Elisa Valtanen (e. Lahdensuo)
Seura Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ry
Sarja N50
Ennätykset:
(N45)80m aj – 13,34 (2015), 100m – 13,64 (2016), 200m – 28,24 (2016)
Työ Psykologi, työyhteisön ja johtamisen kehittäminen, Työterveyslaitos sekä sivutoiminen urheilun psyykkinen valmentaja
Perhe Neljä lasta, 13 – 21 v.
”Urheileminen antaa niin paljon!”
Pika- ja aitajuoksu merkitsevät turkulaiselle aikuisurheilija Elisa Valtaselle mielekästä elämänsisältöä ja tavoitteellisuutta. Oman urheiluharrastuksensa lisäksi Elisa auttaa kaikenikäisiä urheilijoita ja heidän valmentajiaan psykologina ja urheilun psyykkisenä valmentajana.
Elisa harrasti juniorivuosina, 12–16 -vuotiaana, pika- ja aitajuoksua sekä pituushyppyä SM-tasolla Hämeenlinnan Tarmossa.Opiskeluaikana ja ruuhkavuosina lasten ollessa pieniä, hän lenkkeili, kävi erilaisilla jumppatunneilla ja harrasti capoeiraa ilman sen ihmeempää tavoitetta.
Kun lastenhoidolta alkoi vapautua aikaa, Elisa kävi lenkillä ja punttisalilla. Pikkuhiljaa pika- ja aitajuoksun muisto ja tunne palasi mieleen ja lihaksiin. 2012 oli Turun Seudun Ekonomien järjestämä tutustuminen Turun Urheiluliiton toimintaan, ja samassa yhteydessä aitajuoksija Juha Sonck ohjasi halukkaille aitajuoksukokeilun. Elisa kertoo odottaneensa tapahtumaa innostuneena: ”Kokeilun jälkeen olin aivan koukussa. Tätä täytyy päästä tekemään lisää!”
”Olen onnellinen, että löysin pika- ja aitajuoksun uudelleen 44-vuotiaana!”
Elisa yritti kuumeisesti selvitellä, miten Turussa voi keski-ikäisenä harrastaa pika- ja aitajuoksua. Hän löysi netistä silloisen Suomen Veteraaniurheiluliiton, ja sieltä ohjattiin ottamaan yhteyttä Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijoiden puheenjohtajaan, pikajuoksija Raimo Koskelaan. Marraskuussa 2012 Elisa tapasi Raimon ja muita VSVU:n urheilijoita Kupittaan urheiluhallilla, ja siitä lähtien aikuisurheilu on kuulunut hänen elämäänsä.
Raimo on ollut suurena apuna Elisan valmennuksen suunnittelussa ja treenikaverina, painottaen urheilijalle tärkeitä asioita: omaa olotilaa kuuntelevaa ja maltillista asennetta harjoitteluun, mutta samalla määrätietoista tekemistä.
”Juoksua jaloissa”
Seurakaveri Salla Teppo kysyi 2019 Elisaan tutustuessaan, miten hän aloitti aikuisurheilun. Elisa kertoi, että halu juosta kovaa ja juosta aitoja oli suuri, mikä tuntui ihan fyysisenä tarpeena jaloissa. Siihen Salla vastasi hauskasti: ”Vähän niin kuin koirista näkee joskus, että niillä on juoksua jaloissa.”
Äidiltään Elisa on kuullut, että on lähtenyt juoksemaan jo yhdeksän kuukauden ikäisenä ennen kävelemään oppimista. Juoksu on ollut Elisan jaloissa siis jo pienestä pitäen!
Rakkaudesta lajiin
Urheilusta nauttiminen on Elisalle tärkeämpää kuin mitalit. Kisoissa menestyminenkin tuntuu tietenkin tosi kivalta, mutta paras palkinto on omassa suorituksessa onnistuminen. Nykyisin N50-sarjassa sellaiseksi riittää jo mahdollisimman vähäinen tulosten heikkeneminen!
Urheiluopistot ja urheilukentät ovat Elisalle kotoisan tuntuisia ja viihtyisiä paikkoja. Uusissa paikoissa pitää päästä käymään aina kun on mahdollisuus. Onpa hän joskus valinnut lomakohteenkin osin sillä perusteella, että pääsee paikalliselle urheilukentälle treenaamaan. ”Urheilukentät ja urheiluopistot ovat ihania paikkoja, stressi poistuu, hengitys ja mieli rentoutuvat!” toteaa Elisa iloisesti.
Juoksu ja pomput ovat ihan parasta…
Elisa kertoo pitävänsä erityisesti juoksemisen tuomasta vapauden ja vauhdin tunteesta. Juokseminen tuntuu hyvältä kaikilla vauhdeilla, hölkästä ja intervalleista täysivauhtiseen juoksuun. Parhaiten vapauden tunteeseen saa kosketuksen hänen mielestään pikajuoksussa, varsinkin kun voi lähteä kaarteen päältä alamäkeen, kuten Kupittaan hallissa.
Myös pomppu- ja loikkaharjoitukset, kuten rapulle ja korokkeelle hypyt, vuorohyppelyt ja juoksuloikat saavat ilon kuplimaan. Kimmoisuutta vaativa tekeminen taitaa olla Elisalle luontaista. Pienenä lapsena hän oli balettikoulussa, mistä mieluisimpana kertoo muistavansa balettiinkin kuuluvat hypyt.
…mutta aitomista ei voita mikään
Aitajuoksussa Elisaa kiehtoo rohkeuden ja pelon välinen jännite. Ennen aitajuoksukisoja kilpailujännitys on ihan toista luokkaa kuin sileän kisoissa. Aidat tuovat mukanaan epävarmuuden askelten osumisesta sopivaan ponnistuskohtaan ja huolen kaatumisesta. Toisaalta aitajuoksussa Elisaa kiehtoo juuri haasteellisuus, itsensä voittaminen sekä luottamuksen saavuttaminen omaan kehoon ja harjoitteluun.
Aitajuoksussa viehättää myös rytmisyys; se miltä rytmi tuntuu kehossa ja kuulostaa korvissa. Usein ”korvakuulolta” tietääkin aika hyvin, miten aitamatka on sujunut.
Elisa kertoo, että yksi hänen parhaimmista aikuisurheilusaavutuksistaan on SM-hallien 60 metrin aitajuoksuun osallistuminen maaliskuussa 2013. Osallistuminen vaati rohkeutta, sillä vain neljä kuukautta aikaisemmin hän oli tehnyt paluun radalle 28 vuoden tauon jälkeen.
Kilpailemisen kutkuttavuus
Elisaa pidetään seurakavereiden keskuudessa kovana kisaajana, jolla on hyvä kilpailupää. ”Kilpaileminen tuo harjoitteluuni tavoitteellisuuden. Tykkään treenata, ja minulle sopii se, että siinä on tavoite ja päämäärä. Treenaaminen tuntuu silloin mielekkäämmältä.” kertoo Elisa innostuneesti. Kilpailemisessa häntä viehättää myös kisatunnelma ja eri puolilta Suomea tulevien urheilukavereiden tapaaminen.
Kysymykseeni mitä kilpailujännitys tarkoittaa Elisalle, hän vastaa: ”Kilpailujännitys ja keskittyminen voivat alkaa jo muutamaa viikkoa ennen kisoja, kun käyn mielessäni läpi kilpailutilannetta. Jännitys huipentuu pillin vihellykseen ja purkautuu suorituksen jälkeiseen helpotukseen. Kilpailuihin liittyvät tunteet ovat aika huikeita! Missä muualla sellaista voisi kokea kuin urheillessa?”
Tekemällä ja liikkumalla
Lapsena Elisa muistaa kyselleensä usein ”mitä mä tekisin”. Tekemistä siis piti olla eikä joutilaisuus tuntunut hyvältä. Tekeminen on ollut tärkeätä myöhemminkin elämässä, ja samalla myös keino saada ajatukset ja tunteet liikkeelle. Elisa kertoo myös oppivansa uusia asioita parhaiten tekemällä ja kokeilemalla.
Mukavaa palauttavaa tekemistä keholle ja mielelle on luonnossa retkeily, mitä Elisa tekee yhdessä perheen kanssa. Hän on reilun kuuden vuoden ajan käynyt myös avantouinnilla Turun Avantouimareiden saunalla Uittamon rannassa. Avantouinti on Elisan mielestä mukavan rentouttavaa ja on myös pitänyt flunssia loitolla.
Urheilusta sisältöä elämään
Elisa kertoo olevansa aikuisurheilulle ja kaikille sen parissa toimiville paljosta kiitollinen. Urheilun myötä hän on saanut elämäänsä loistavia tyyppejä ja hyviä kavereita, joukkuehenkeä, yhteisiä treenejä ja vapaa-aikaa. Urheillessa saa kokea olevansa osa oman seuran porukkaa, viestijoukkuetta, koko urheilevaa yhteisöä Suomessa ja kansainvälisesti. Elisan mielestä urheiluyhteisö huokuu positiivista elämänasennetta, jaettua iloa ja myötäelämistä vaikeuksissa.
Kun kysyn Elisalta, mitä muuta urheilu hänelle antaa, saan tältä urheilun psyykkiseltä valmentajalta loistavan tiivistelmän. Hän kertoo saavansa urheilusta hyvää mieltä, kehon hallintaa, voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Urheilu tuo liikunnan riemua ja onnistumisen iloa, mutta myös epäonnistumisten, loukkaantumisten ja rasitusvaivojen tuomia pettymyksiä. Elisan mielestä tavoitteellinen urheilu antaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen: suunnitelmallisuutta, realistista itseluottamusta, pystyvyyden tunnetta, kykyä nousta takaisin jaloilleen vastoinkäymisten jälkeen, rohkeutta, kykyä rentoutua ja keskittyä. Urheilu ja sen vaatima keskittyminen myös irrottaa ajatukset tehokkaasti muun elämän stressitekijöistä.
Lisäksi Elisa on huomannut, että urheilu opettaa intuitiivista oman kehon kuuntelua. ”Iän myötä kuulolla täytyy ollakin. Joskus treenaaminen vaihtuu joksikin aikaa kuntoutukseksi. Aikuisurheilu on siitä mukavaa, että saa kaikki urheilun hyvät puolet, mutta ote on rento ja voi harrastaa elämäntilanteen ja terveyden sallimissa rajoissa.”
Urheilupsykologian anti urheilijoille ja valmentajille
Psyykkinen valmennus on osa kaikkea urheiluvalmennusta. Elisa uskoo, että urheilupsykologialla on paljon annettavaa junioriurheilusta huippu-urheiluun ja aikuisurheiluun. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho vaikuttaa mieleen.
Valmentaja voi hyödyntää urheilupsykologista osaamista urheilijoiden hyvinvoinnin ja psyykkisten taitojen parantamiseksi. Psyykkisen valmennuksen asiantuntija voi tehdä yhteistyötä urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Työskentelyn sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
- itsetuntemus, itseluottamus
- motivaatio, tavoitteiden asettaminen
- keskittyminen
- vireystilan säätely, toimintakyky paineen alla, rentoutuminen
- tunnetaidot, tunteiden ja ajattelun säätely
- kilpaileminen, kilpailuun valmistautuminen, kilpailujännitys
- mielikuvaharjoittelu
- urheiluvammojen ja muiden vastoinkäymisten käsittely
- muuttuviin olosuhteisiin reagointi, suoritusvarmuus
- ryhmän yhteishenki ja ryhmän toiminta
- urheilu osana elämää, hyvinvointi.
Elisa työskentelee psykologina Työterveyslaitoksella. Päätyönsä ohella hän toimii psyykkisenä valmentajana, ja mm. SAUL:in leireillä moni on saanut uutta näkökulmaa urheiluunsa Elisan psyykkisen valmennuksen osuuksien ansiosta.
Halu kehittyä
”Ensisijaisesti toivon pysyväni terveenä, jotta saan treenata ja kilpailla. Tähtäimessäni ovat myös kansainväliset kisat, joiden tunnelmaan sain ensikosketuksen Ruotsi-ottelun pikaviestissä Tukholmassa viime vuoden elokuussa.” vastaa Elisa kysymykseeni tulevaisuuden tavoitteista. Kun paikat vain pysyvät kunnossa, hän harkitsee lisäävänsä lajivalikoimaan mahdollisesti myös pitkät aidat, ja pituushyppykin on käynyt mielessä. Hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa myös psyykkiseen valmennukseen liittyviä töitä enemmän.
Seura- ja urheilukavereiden piirissä Elisa tunnetaan, paitsi kovana pikajuoksijana, myös vahvasti urheiluun sitoutuneena, empaattisena, kannustavana ja asioihin paneutuvana henkilönä. Hänen kanssaan on äärettömän helppoa pohdiskella ja analysoida elämää sekä urheilua. Ja oletteko muuten huomanneet, miten Elisan hyväntuulisuus ja iloisen kupliva nauru piristää paatuneintakin kanssakulkijaa?
Elisan toiveena on pystyä urheilemaan omalla parhaalla tasolla ja jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Muun treenaamisen lisäksi siihen tarvitaan oikeiden liikeratojen oppimista ja kehonhallinnan parantamista, niin ja kehonhuoltoakaan ei saa unohtaa. ”Täytyy jaksaa vahvistaa rasitusvaivojen paljastamia heikkouksia, vaikka eniten tekisi mieli vain päästä lapsen innolla juoksemaan, aitomaan ja pomppimaan!”
Riikka Honkanen
Lähteet
Haapasalo, Kimmo. 2012. Aitajuoksun huumaa Paavo Nurmi -stadikalla. Turun Seudun Ekonomit ry:n Jäsenlehti 4/2012. https://issuu.com/tsery/docs/tse_lehti_4_161012.
Valtanen, Elisa. 2018. Psyykkinen valmennus. Mielen mahdollisuudet käyttöön suorituksen tueksi. Ikiliikkuja 4/2018.
Valtanen, Elisa. 2019. Porukalla Ruotsia kaatamaan. Ikiliikkuja 5/2019.
Yhteys:
Instagram: elisa.valtanen;
Twitter: @ElisaValtanen;
LinkedIn: Elisa Valtanen
