Juttu julkaistu Ikiliikkujassa 2/2018

Tutkittua tietoa terveydestä

Terveyttä tutkitaan ennätyksellisen paljon. Medic-viitetietokanta, jota tuottaa Meilahden sairaalan kampuskirjasto Terkko, sisältää yli 100 000 viitettä terveydestä ja vuodessa tietokantaan tallennetaan noin 4000 viitettä lisää. Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen kirjasto (Pubmed) sisältää tällä hetkellä (huhtikuussa 2018) yli 28 000 000 tiedeviittausta ja asiasanalla ”health” (terveys) saa luettavakseen puoli miljoonaa juttua. Kukaan ei jaksa kaikkea lukea.

Tiede on puolueetonta ja itseään korjaavaa – parhaimmillaan – ei kuitenkaan aina käytännössä. Jos tieteessä tehdään uusi löydös, joka pystytään varmentamaan, tieto jostain ilmiöstä voi muuttua. Tämä voi joskus olla suurikin ongelma, koska tieto on saatettu valjastaa markkinavoimille, sen varaan on rakennettu keinotekoisia selitysmalleja ja tutkijat ovat tottuneet laatimaan tutkimushankkeitaan apurahan saamiseksi tietyllä tavalla tutkiakseen jo tiedossa olevaa tietoa. Varmuuden vuoksi ettei rahahanat mene kiinni. Jos jotain asiaa on pidetty pitkään ihan varmana faktatietona, mutta vuosien jälkeen todetaan että näin ei olekaan, ollaan joskus kovassa pulassa. Muuttuvassa maailmassa, tiede lähestyy taidetta koko ajan. Itse pidän jäitä hatussa muhkeiden tiedeotsikoiden edessä. Maalaisjärjellä pärjää hyvin.

Kannattaako terveyttä tutkia näin paljon?

Vastaus on ehdottomasti kyllä, sillä ihmiselimistön toiminnassa ja varsinkin terveydessä on edelleen paljon pohdittavaa jäljellä. Epäselvää, täsmennystä kaipaavaa tietoa kaivataan edelleen valtavasta tiedekirjallisuuden räjähdyksestä huolimatta.

Terveys on aarre ja ainutlaatuisessa elämässäsi se on ehkä tärkeimmällä sijalla. Kuolema vie lopullisen voiton terveydestäkin, mutta niin kauan kuin elonpäiviä piisaa, kannattaa terveyttään hoitaa. Tietoa kannattaa hankkia, vaikka väitetään, että tieto lisää tuskaa.

Kaikkea ei ole vielä tutkittu

Mitä arkipäivän toimintoja ei ole tieteellisesti todistettu, kysyin äsken sosiaalisessa mediassa. Sain todistaa mielenkiintoista kommentointia.

Ei kaikkea voi tieteellisesti todistaa. Jotkut asiat ovat vain kokemusperäisesti totta ja tekemiemme havaintojen mukaan totta. Tiede on myöhempää tekoa kuin ihmisen selviytyminen mutkikkaassa elämässä. Ihmisen selviytyminen on vaatinut erittäin paljon sopeutumista ja älyä.

Emme tiedä miksi ihminen haukottelee. Erilaisia selitysmalleja on tarjolla, mutta lopullinen selitys on löytymättä. Joidenkin tutkijoiden mielestä haukottelu ei johdukaan väsymyksestä tai siitä, että haukottelu ilmiönä tarttuisi. Haukottelun syynä olisi yllättäen aivojen ylikuumeneminen. Haukottelu olisi kytköksissä aivojen viilennysjärjestelmään. Ja ihminen haukottelee silloin, kun ilma on lämmintä, mutta ei liian kuumaa, jolloin hapen haukkaamisella voi alentaa vartalonsa lämpötilaa. Taitaa olla parasta jäädä odottamaan jatkotutkimuksia!

Rakastamisen taitoa ei ole tieteellisesti todistettu. Rakastaminen on taitolaji, jota voi oppia, väittää joku itsevarmasti, tyhmyyksissään. Miksi ihminen rakastaa? Siitä tiede kiistelee ja parisuhdekouluttajat opettavat omintakeisine tekniikoineen. Kirjahyllyt täyttyvät rakkautta tihkuvista opuksista.

Vanhenemisen syy on arvoitus. Tiedämme, että elimistön solut uudistuvat jakautumalla, mutta tämä voi tapahtua vain tietyn määrän kertoja. Uusimman tiedon mukaan tämä liittyisi kromosomien päissä olevien telomeerien määrään. Jos perii pitkät telomeerit, solut voivat jakautua useampia kertoja ja elää pitempään. Lääketiede etsii tapaa pidentää telomeerejä ja estää niitä lyhenemästä.

Täydentävien hoitojen käyttönottoa ja hyväksyntää rajoittaa usein se, että joitakin hoitoja (esim. homeopatia ja energiahoidot) ei ole länsimaisen tiedekäsityksen mukaisesti pystytty todentamaan ihan sataprosenttisesti. Miten tällaiseen pitäisi suhtautua?

Minun mielestäni pitää vaatia täydentäviltä hoidoilta näyttöä siitä, että ne toimivat. Toimivuuden mittariksi on länsimaisessa lääketieteessä vakiintunut lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus (RCT). Tämä tieteen kultainen standardi on ihan hyvä mittari, mutta mitä sitten kun meiltä puuttuu mahdollisuus mitata jokin ilmiö länsimaisen tiedestandardin mukaisesti? Vaikea kysymys, johon ainakaan minulla ei ole vastausta tarjolla.

Ihmeellinen ihminen

Vastuuta omasta terveydestä ei voi lykätä jonkun muun kontolle, vaan vastuu on otettava terveydestä ihan itse. Tämä voi tietysti olla vaikea oivaltaa, jos on ulkoistanut terveytensä hoidon itsensä ulkopuolelle (”lääkäri kertoo oletko terve ja jos et ole, hän määrää sinulle lääkkeen joka parantaa”). Tällöin sinun henkilökohtainen arvovaltasi on nujerrettu. Ihan uusi sivu aukeaa elämässäsi kun otat vastuun omasta terveydestäsi.

Kun ihminen pinnistelee ja ponnistelee tavoitteellisesti eteenpäin tutuiksi tulevat terveyteen liittyvät ilmiöt, eli fyysisyys, henkisyys ja sosiaalisuus. Käytännön tasolla tämä näkyy miten esim. hoidetaan fyysistä kuntoa, ravitaan elimistö parhaalla mahdollisella ruoalla, palaudutaan henkisesti ja fyysisesti päivän rasituksista sekä rakennetaan vahva itsetunto.

Näin ihmiselimistö palvelee meitä parhaiten ja järjestää meille ihmeellisiä kokemuksia tuhka tiheään. Haukkaa esimerkiksi tieto sitä, että sormenjäljen tapaan, jokaisella ihmisellä on yksilöllinen puremajälki!

Hämmästyttävän monimutkainen ihmiselimistö pysyy kunnossa minuutista toiseen, päivästä päivään, vuodesta kymmeniin, kuin ihmeen kaupalla. Veri kuljettaa lakkaamatta happea, suoloja, polttoainetta (glukoosia ja rasvahappoja), hormoneja ja aminohappoja. Täsmälleen oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Jätteet, kuten maitohappo liikuntasuorituksen jälkeen, kuljetetaan pois ja muuunnetaan maksassa takaisin solujen tarvitsemaksi aineeksi – glukoosiksi.

Aivot sisältävät 86 000 000 000 (86 miljardia) hermosolua, joita yhdistää 100 000 000 000 000 (100 biljoonaa) kytkentää – enemmän kuin linnunradassa on tähtiä. Ainakin minä mykistyn tällaisen tiedon edessä ja aion tehdä kaikkeni jotta kytkennät pysyvät kunnossa.

Vasta viime aikoina on selvinnyt, että huono ruokavalio ja liikunnan puute aiheuttavat monen muun asian lisäksi hormonaalisia muutoksia, jotka vakiinnuttavat meidät viettämään epäterveellisiä elämäntapoja. Vähäinen liikunta-aktiivisuus näkyy pienempänä määränä hyvän olon hormoneja, jotka johtavat huonoihin ruokavalintoihin ja heikompaan unen laatuun. Tämä selittäisi osittain sen miksi ihminen vapaaehtoisesti tuhoaa terveyttään. Kömpiminen pois epäterveellisestä syklistä on vaikeaa, mutta se kannattaa tehdä.

Lopuksi

Terveys on tärkeä voimavara ja keskeistä on ymmärtää se voimavarana jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kun hallitsee terveyden osa-alueet, voi tehdä tarkoitukseen sopivia ja perusteltuja terveyteen liittyviä valintoja ja suorittaa oman elämänsä tärkeitä päätöksiä. Terveystietoinen ihminen oppii arvostamaan terveyttä ja hyvinvointia. Hän kokee tärkeäksi ylläpitää ja edistää terveyttään elämän kaikissa käänteissä.

Anna terveyden valita sinut! Joskus voi olla hyvä käyttää paradoksin voimaa: ”Sinä et valitse terveyttä, vaan terveys valitsee sinut!”

Tällä tarkoitan sitä seikkaa, että annat periksi ajatukselle, että sairastut ja lopetat kielteisessä ilmapiirissä kieriskelyn. Vaikka nyt olisit sairas, voit antaa terveyden voittaa!

Tämä paradoksi osoittaa, miten suuren merkityksen terveys voi saada elämässäsi, jos vain annat terveydelle mahdollisuuden. Tämän terveysoivalluksen inspiraatiossa, haltioitumisessa, lumoutumisessa on jotain pyhää. Elämäsi sisällys näkyy hetken välähdyksenä, eräänlaisena tulevaisuuden yleisnäkymänä. Kaivaudutko sairaustilaasi, synkkyyteen, itsesääliin, vai otatko toisen suunnan?

Anna terveyden valita sinut – tänään!